Musiikki

Suomalainen musiikki tarkoittaa suomalaisten tekemää musiikkia kautta aikojen. Suomalainen musiikki voidaan jaotella kolmeen musiikinlajiin: kansanmusiikkiin, klassiseen taidemusiikkiin ja kevyeeseen viihdemusiikkiin.

Kansanmusiikki

Suomalaisella kansanmusiikilla on kaksi päälinjaa: laulut ja pelimannimusiikki. Laulaen voidaan esittää huhuilija, resitointeja, laulaa ja rallatella. Mukana voi olla rummutusta ja soittamalla esitettyjä säveliä. Laulujen runomittana oli yleensä kalevalamittaiset runot. Esitettäessä oli yleensä esi- ja jälkilaulajia. Kansanmusiikkiin kuuluvat myöskin joiut, itkuvirret, paimensoitot ja huhuilut. Pelimannimusiikki on saanut alkunsa jo 1600-luvulla ja kulkeutunut Suomeen Keski-Euroopasta. Pelimannit soittivat yleensä viululla, hatarilla, klarinetilla ja harmonilla.

Klassinen musiikki Suomessa lyhyesti

Klassinen musiikki käsitteenä tuntuu aika vakavalta ja vanhalta. Turun soitannollinen seura perustettiinkin vuonna 1740. Taidemusiikin juuret eivät ole Suomessa niin vanhat kuin Keski-Euroopassa. Suomalaisen oopperamusiikin alku sijoittuu 1700-luvuna loppuun, jolloin järjestettiin ensimmäiset oopperaesitykset. Romantiikan aika oli musiikissa seuraavaksi ja sen tunnetuin edustaja oli Fredrik Pacius 1800 luvulla. Myöhäisromantiikka ja etenkin kansallisromantiikka valtasivat seuraavaksi Suomen. Jean Sibelius oli tämän ajan tunnetuin suomalainen säveltäjä. 1950-luvulla Suomeen saapui modernismin suuntaus.

Kevyt musiikki

Kaikilla musiikinlajeilla on omat kannattajansa. Tavallinen suomalainen kuuntelee yleensä viihdemusiikkia, jota sitäkin on hyvin monenlaista. Viihdemusiikkia kutsutaan myös kevyeksi musiikiksi ja siinäkin on erilaisia alakategorioita, esimerkiksi iskelmämusiikki, jazz, suomirock, hip hop & rap, popmusiikki ja metallimusiikki. Eri ikäiset ihmiset kuuntelevat ja harrastavat yleensä eri lajien viihdemusiikkia. Varttuunemman väen suosiossa ovat enemmän iskelmämusiikki, jazz ja popmusiikki. Nuorempi väki taas harrastaa enemmän hip hoppia ja rappia ja kenties metallimusiikkia.

Jazz

Jazzmusiikki tuli Suomeen 1920-luvulla erilaisten tanssiaisten kautta. Tanssiaisiin tilattiin ulkomaisia orkestereita ja heidän ohjelmiinsa kuului jazzin vaikutteita. Suomessa haitarijazzin tunnetuin edustaja oli Dallape-orkesteri. Jazzia voi opiskella Oulunkylän Pop/jazz -opistossa vuodesta 1972 lähtien.

Nykyään järjestetään erilaisia jazz-musiikki-iltoja livenä. Illat ovat intiimejä tilaisuuksia pienissä saleissa ja tiloissa. Konserttiin tulevat tämän musiikkilajin harrastajat ja kuuntelijat. Tunnelma on käsin kosketeltavan tiivis. Musiikkiin voi uppoutua täysin, kun kuuntelee muusikkojen esittämiä sävelkulkuja ja improvisaatioita. Muusikotkin antautuvat musiikin vietäviksi. Tämä lataus tarttuu kuulijakuntaan voimakkaasti. Kun kuuntelee jazzmusiikkia, ajantaju häviää konsertin keston ajaksi. Näin jazzmusiikki on vienyt kuulijansa ihan omanlaiseensa maailmaan ja auttanut ihmistä selviytymään arkisen elämän haasteista musiikin avulla.

Metallimusiikki

Monet suomalaiset metallimusiikkiyhtyeet ovat menestyneet kansainvälisesti maailmalla. Menestystä ovat saavuttaneet esimerkiksi: Nightwish, Him, Lordi, Apocalyptica, Waltari ja Amorphis.

Metallibändit järjestävät yleensa massiivisia konsertteja. Lavasteiden ja erilaiset tehosteiden osuus esityksissä on suuri. Showt ovat todella näyttäviä. Yleisö saa maksamaansa konserttilippua vastaan erittäin visuaalisen ja aisteja huumaavan kokemuksen. Musiikki on huomiota vangitsevaa ja rytmikästä. Sävelet täyttävät koko kehon ja aiheuttavat maagisen tunnelman. Savut ja salamointi ja muut efektit vievät mukaan musiikin tunnelmaan ja taikaan.

Lopuksi

Musiikkia kuulee nykyään joka tuutista. Aiemmin musiikkia kuunneltiin vain radiosta ja silloinkin vain tiettyyn kellonaikaan. Silloin piti ihan asettautua radion ääreen kuuntelemaan ja nauttimaan iskelmämusiikista ja muista musiikinlajeista. Levysoittimia oli tietenkin saatavilla, mutta kaikilla ei ollut varaa sellaisiin. Seuraavaksi ilmestyivät markkinoille erilaiset musiikin tallennuslaitteet kuten nauhurit. Näin saatettiin kuunnella musiikkia nauhureiden avulla eikä tarvinnut välittää tietyistä ajoista ja paikoista. Musiikkia säilytettiin erilaisissa fyysisissä välineissä vielä kauan. Kuuntelulaitteet ovat kehittyneet suunnattomasti. Mielimusiikkiaan voi kuunnella kuulokkeista vaikkapa älypuhelimella omilla kuulokkeillaan. Musiikin voi hakea erilaisista lataussivustoista. Nyt ei tarvitse kanniskella enää eri kuunteluvälineitä. Lataussivustojen tulee olla laillisia sivustoja, joilta musiikkia ladataan ja kuunnellaan.