Noisecamp.fi – sivustolta löydät tietoa suomalaisesta ääniteteollisuudesta aina historian havinoista tähän päivään asti. Sivustolla listaamme suomalaisen äänitysstudiotekniikan kehittymisestä sekä tietoa tällä hetkellä Suomessa vaikuttavista studioista. Koska nykyaikana studiotoiminta on siirtynyt pitkälle pieniin kotistudioihin isojen kaupallisten studioiden sijasta, sivustollamme on tietoa myös kotistudiotekniikoiden kehittymisestä.

Nettisivu studiotoiminnasta kiinnostuneille

Noisecamp.fi sivun juttuaiheet liittyvät pitkälti äänitysstudioiden maailmaan ja musiikkiteollisuuteen. Löydät sivultamme juttuja ja artikkeleita suomalaisesta musiikista, suomalaisten studioiden toiminnasta, studiotekniikasta sekä teemamusiikeista. Sivustomme tarkoituksena on olla selkeä ja yksinkertainen tietopaketti suomalaisen studiotekniikan maailmasta kiinnostuneille.

Suomalaisen musiikki ja studiotoiminta

Sivullamme käydään läpi myös suomalaisen musiikin kehitystä, joskin äänitysstudioiden kehittymisen näkökulmasta. Kauas ollaan tultu Olavi Virran ajoista, jolloin studiotekniikka saneli pitkälle sen, minkälaista musiikkia voitiin nauhoittaa. Tänä päivänä useimmat suomalaiset, kansainvälistä mainetta niittäneet artistit ovat itse asiassa tuottaneet itse musiikkinsa.

Studiotekniikan historiaa

Studiotekniikka on vuosien saatossa kehittynyt huomattavasti. Ensimmäiset fonografit kehitettiin jo yli sata vuotta sitten. Tämän jälkeen yksiraitaäänityksellä toimittiin aina 1960-luvulle saakka, jonka jälkeen keksittiin eri soittimien äänittäminen eri raidoille. Tätä kutsutaan yleisemmin moniraitaäänitykseksi. Moniraitaäänitys olikin yksi suurimmista innovaatioista musiikkiteollisuudessa kautta aikojen, sillä sen avulla kehittyi myös “moniraituri” eli moniraitanauhuri. Tämä 1970-luvulla kehitetty laite antoi mahdollisuuden äänittää useita eri ääniä eri raidoille, jonka lisäksi se oli kompakti, mahdollistamalla myös pienten studioiden syntymisen.

Ensimmäiset moniraitanauhurit olivat salkun kokoisia, hieman kömpelöitä ja toimivat analogisesti mahdollistamalla nauhoituksen magneettinauhalle, josta myös sana “nauhoitus” juontaa juurensa. Tämän jälkeen moniraitanauhureista on tullut enemmänkin sääntö kuin poikkeus musiikkiteollisuudessa, sillä digitaalinen monelle raidalle nauhoittaminen on lähtökohtaisesti parempi tapa, joka helpottaa musiikin loppumiksausta eli masterointia.

Kun moniraitanauhurit kehittyivät, musiikkiteollisuus mullistui useiden kotistudioiden syntymisen myötä. Kotistudiot mahdollistivat erilaisten musiikkiprojektien nauhotteiden julkaisun ja jakelun huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa kuin aikaisemmin, jonka lisäksi äänitteiden julkaisu oli halvempaa. Näin musiikki moninaistui osakseen pois isojen levy-yhtiöiden ulottuvilta. Moniraitanauhurin kehittymistä voidaankin pitää eräänlaisena oman aikansa Napsterina tai Spotifynä. Kuitenkin yksi tärkeimmistä vaikutuksista moniraitanauhureilla oli musiikin laatuun.

Koska varsinaiselle nauhoitusstudiolle saattoi tulla valmiiden demojen kanssa, muusikot olivat valmiimpia nauhoittamaan parempaa materiaalia, koska he olivat harjoitelleet pienissä kotistudioissa aikaisemmin. Toinen vaihtoehto oli jättää ääni rosoiseksi ja masteroida levyä hyvin vähän, jolloin akustiikattomia kotistudioita alkoi määrittää omanlaisensa soundi. Tämän voi hyvin aistia esimerkiksi 1970-luvun Iso-Britannian punk- ja rock-levyjen laajasta kirjosta.

Nykyaikana parhaat kotistudiot ovat laadultaan lähes yhtä hyviä kuin isot ammattilaisstudiot, ja suuri osa työstä tehdäänkin netin kautta digitaalisesti. Suomalaiselta nauhoitusstudiolta on mahdollista tilata esimerkiksi masterointi, jolloin raaka äänite lähetetään suoraan netin kautta studiolle. Toki isommat bändit, orkesterit ja isoille levy-yhtiöille kiinnitetyt artistit käyttävät myös ammattilaisstudioita. Musiikin tuottaminen sen sijaan on keskittynyt yhä enemmän kotistudioihin, sillä digitaalisesti tuotettu musiikki ei juurikaan vaadi oikeanlaista akustiikkaa tai erotettuja tarkkaamotiloja musiikkia varten. Tietokone on tuonut äänitysstudiot aidosti suomalaisten pienempien artistien ulottuville, kaverin tai tuttavan makuuhuoneeseen. Mikrofonitekniikka taas on mahdollistanut vaatekoppistudioiden kasvun.

Suomalaisia studioita

Suomalainen musiikkiteollisuus on ollut tekniikaltaan edelläkävijä jo lähes sadan vuoden ajan. Tärkeimmät pelurit suomalaisella studiokentällä ovat olleet Yleisradion M1-studio ja Finnvoxin äänitysstudio. M1-studio on kokoluokassaan Suomen suurin äänitysstudio, kun taas Finnvoxin historia ulottuu useiden vuosikymmenien taakse. Molemmilla studioilla on siis ollut suuri vaikutus suomalaisen musiikkiteollisuuden kehitykseen. Tämän lisäksi myös esimerkiksi Tampereella ja muualla Helsingissä on paljon pienempiä studioita, joissa ovat äänittäneet suomalaiset musiikkialan vientiartistit ja kotimaiset tähdet.

Toivottavasti viihdyt Noisecamp.fi:ssä osana suomalaista musiikkihistoriaa!